Mitä lakisääteisiä velvoitteita liittyy rottien ja hiirien torjuntaan?

Suomessa rottien ja hiirien torjuntaan liittyy useita lakisääteisiä velvoitteita, jotka koskevat niin kiinteistönomistajia, taloyhtiöitä kuin yrityksiäkin. Terveydensuojelulaki, asunto-osakeyhtiölaki ja elintarvikelaki asettavat vaatimuksia jyrsijöiden torjunnalle. Kiinteistön omistajalla on yleinen vastuu huolehtia rakennuksen kunnosta ja terveellisyydestä, mikä sisältää myös jyrsijöiden torjunnan. Velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa terveyshaittaan, taloudellisiin vahinkoihin ja jopa oikeudellisiin seuraamuksiin. Asianmukainen jyrsijätorjunta on siis paitsi lain vaatima myös kiinteistön arvon säilyttämisen kannalta välttämätöntä.

Mitä lakisääteisiä velvoitteita liittyy rottien ja hiirien torjuntaan?

Rottien ja hiirien torjuntaan liittyvät lakisääteiset velvoitteet pohjautuvat useisiin Suomen lakeihin ja säädöksiin. Terveydensuojelulaki (763/1994) on näistä keskeisin, sillä se velvoittaa kiinteistön omistajat huolehtimaan, ettei rakennuksista aiheudu terveyshaittaa asukkaille tai muille kiinteistön käyttäjille. Jyrsijät luokitellaan terveyshaitaksi niiden levittämien tautien ja aiheuttamien vahinkojen vuoksi.

Asunto-osakeyhtiölaki puolestaan määrittää vastuunjakoa taloyhtiöissä, jossa yhtiöllä on vastuu rakennuksen rakenteista ja yhteisistä tiloista. Elintarvikealan toimijoita koskevat vielä tiukemmat vaatimukset jyrsijätorjunnan suhteen elintarvikelain (297/2021) nojalla.

Kiinteistönomistajien velvoitteisiin kuuluu:

• Jyrsijäongelmien ennaltaehkäisy rakenteellisilla ratkaisuilla
• Havaittuihin jyrsijäongelmiin puuttuminen viipymättä
• Tarvittaessa ammattimaisen tuholaistorjunnan käyttäminen
• Torjuntatoimenpiteiden asianmukainen dokumentointi

Lainsäädännön tavoitteena on sekä terveyshaittojen että omaisuusvahinkojen ehkäiseminen. Kiinteistöstä huolehtiminen sisältää myös jyrsijätorjunnan, ja tämä vastuu on jatkuva – pelkkä kertaluontoinen torjunta ei riitä täyttämään lain vaatimuksia.

Kuka on vastuussa rottien ja hiirien torjunnasta kiinteistöissä?

Kiinteistön omistaja on ensisijaisesti vastuussa rottien ja hiirien torjunnasta. Tämä perusperiaate koskee kaikkia kiinteistötyyppejä, mutta vastuun käytännön toteutus vaihtelee omistusmuodon mukaan. Vastuutahot määräytyvät tarkemmin seuraavasti:

Omakotitaloissa vastuu kuuluu suoraan talon omistajalle. Taloyhtiöissä vastuu jakautuu taloyhtiön ja osakkaiden kesken. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakennuksen perustuksista, eristeistä, rakenteista ja yhteisistä tiloista, joissa jyrsijäongelmia usein ilmenee. Osakkaalla on kuitenkin ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan ongelmista.

Vuokra-asunnoissa kiinteistön omistajalla on pääasiallinen vastuu jyrsijätorjunnasta, mutta vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan ongelmista ja toimia ohjeiden mukaan. Liiketiloissa ja julkisissa rakennuksissa vastuu on rakennuksen omistajalla, mutta toiminnanharjoittajille voi kuulua velvoitteita erityisesti elintarviketiloissa.

Kiinteistön omistajan vastuuseen kuuluu sekä ennaltaehkäisevä toiminta että aktiivinen torjunta jyrsijähavaintojen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Rakenteiden kunnossapitoa jyrsijöiden pääsyn estämiseksi
• Jätehuollon asianmukaista järjestämistä
• Säännöllistä kiinteistön tarkastamista jyrsijähavaintojen varalta
• Tarvittaessa ammattilaisapuun turvautumista

Vaikka omistajalla on ensisijainen vastuu, terveydensuojeluviranomainen voi puuttua tilanteeseen, jos kiinteistössä havaitaan terveyshaitta tai jos jyrsijätorjunnan laiminlyönti aiheuttaa haittaa naapurikiinteistöille.

Mitä seurauksia voi tulla lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönnistä?

Jyrsijätorjunnan lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa monenlaisiin vakaviin seurauksiin. Terveydensuojeluviranomaiset voivat puuttua tilanteeseen, mikäli kiinteistöllä havaitaan jyrsijöistä johtuva terveyshaitta. Viranomainen voi antaa ensin kehotuksen tilanteen korjaamiseksi, mutta jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, voidaan antaa määräys, jonka tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Laiminlyönnistä aiheutuvat seuraukset voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan:

• Juridiset seuraukset: Uhkasakot, pakkotoimenpiteet viranomaisen toimesta ja jopa rikosoikeudelliset seuraamukset vakavissa tapauksissa
• Taloudelliset seuraukset: Rakennuksille aiheutuvat vahingot (putki- ja sähkövauriot, eristeiden tuhoutuminen), korjauskustannukset, arvonalennukset ja mahdolliset vahingonkorvausvastuut
• Terveydelliset seuraukset: Jyrsijöiden levittämät taudit, allergiat ja henkinen kuormitus kiinteistön käyttäjille

Vakuutusyhtiöt voivat myös evätä korvauksen jyrsijöiden aiheuttamista vahingoista, jos kiinteistön omistaja on laiminlyönyt torjuntavelvoitteensa. Taloyhtiöissä laiminlyönti voi johtaa osakkaiden vahingonkorvausvaatimuksiin hallitusta kohtaan, jos se ei ole huolehtinut velvoitteistaan.

Elintarviketiloissa seuraukset ovat erityisen ankarat. Terveystarkastaja voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi, mikä aiheuttaa suoria tulonmenetyksiä. Lisäksi mainehaitta voi olla merkittävä ja pitkäkestoinen, jos jyrsijähavainnot tulevat julkisuuteen.

Milloin jyrsijätorjunta on tehtävä ammattilaisen toimesta?

Lainsäädäntö edellyttää ammattimaista tuholaistorjuntaa useissa tilanteissa, erityisesti kun kyseessä on laaja jyrsijäongelma tai torjunta tehdään kohteissa, joissa vaaditaan erityistä turvallisuutta. Ammattilaisen käyttö on pakollista seuraavissa tapauksissa:

• Elintarvikehuoneistoissa ja -teollisuudessa
• Julkisissa tiloissa kuten päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa
• Laajoissa torjuntatoimenpiteissä, jotka kattavat kokonaisia kiinteistöjä tai alueita
• Kun käytetään luvanvaraisia torjunta-aineita
• Kun viranomainen on antanut määräyksen ammattimaisen torjunnan käyttämisestä

Tuholaistorjunta-alan ammattilaisilla tulee olla asianmukainen koulutus ja pätevyys. Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) valvoo torjunta-aineiden käyttöä, ja ammattimaisiin torjuntatöihin vaaditaan tuholaistorjujan tutkinto sekä kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto, jos käytetään ammattikäyttöön tarkoitettuja aineita.

Ammattimaisen torjunnan etuja ovat:

• Tehokkaat ja turvalliset torjuntamenetelmät
• Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka huomioi myös ennaltaehkäisyn
• Asianmukainen dokumentaatio toimenpiteistä
• Lakisääteisten velvoitteiden täyttymisen varmistaminen

Vaikka pienissä yksityisasunnoissa voi tehdä myös omatoimista torjuntaa, on ammattilaisen käyttö suositeltavaa aina, kun ongelma on laaja tai toistuva. Me Täystuholla tarjoamme ammattitaitoista apua jyrsijäongelmiin, ja asiantuntijamme tuntevat tarkasti alan lainsäädännön ja parhaat käytännöt.

Millaiset torjunta-aineet ovat laillisia rottien ja hiirien torjunnassa?

Suomessa jyrsijöiden torjuntaan saa käyttää vain virallisesti hyväksyttyjä torjunta-aineita, joiden käyttöä ja myyntiä säädellään tarkasti. Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä valmisteista, ja vain näitä tuotteita on laillista käyttää torjuntatyössä.

Jyrsijätorjunta-aineet jaetaan käyttörajoitusten mukaan kahteen pääryhmään:

• Kuluttajakäyttöön sallitut valmisteet: Rajoitetumpi teho, pienempi riski, saatavilla tavallisista rautakaupoista ja puutarhamyymälöistä
• Vain ammattikäyttöön tarkoitetut valmisteet: Tehokkaampia, mutta sisältävät tiukempia käyttörajoituksia turvallisuussyistä

Erityisesti antikoagulantteihin perustuvien jyrsijämyrkkyjen käyttöä on rajoitettu EU-tasolla niiden aiheuttamien ympäristöriskien vuoksi. Ammattikäytössä ne ovat edelleen sallittuja, mutta kuluttajakäytössä vain rajoitetusti.

Torjunta-aineiden käyttöön liittyy useita lakisääteisiä vaatimuksia:

• Käyttöturvallisuustiedotteisiin tutustuminen ennen käyttöä
• Aineiden oikea annostelu ja sijoittelu vain jyrsijöiden kulkureiteille
• Syöttien suojaaminen muilta eläimiltä ja lapsilta
• Käytettyjen aineiden ja kuolleiden jyrsijöiden asianmukainen hävittäminen
• Ammattikäytössä torjuntatyön dokumentointi

Huomionarvoista on, että vuodesta 2018 alkaen jatkuva myrkkyjen käyttö ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ei ole enää sallittua. Torjunta-aineita saa käyttää vasta, kun jyrsijöiden esiintyminen on varmistettu.

Me olemme sitoutuneet noudattamaan kaikkia torjunta-aineisiin liittyviä määräyksiä, ja käytämme aina tilanteeseen sopivimpia, laillisia ja tehokkaita menetelmiä jyrsijäongelmien ratkaisemiseen.

Miten terveydensuojelulaki ohjaa rottien ja hiirien torjuntaa?

Terveydensuojelulaki (763/1994) on keskeinen säädös, joka ohjaa jyrsijätorjuntaa Suomessa. Lain perusajatus on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Jyrsijät luokitellaan terveyshaitaksi, sillä ne voivat levittää tauteja ja aiheuttaa allergioita.

Terveydensuojelulain 27 § toteaa selkeästi, että jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy terveyshaittaa aiheuttavia eläimiä, kiinteistön omistajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Tämä velvoite koskee suoraan rottien ja hiirien torjuntaa.

Käytännön torjuntatoimenpiteisiin vaikuttavat terveydensuojelulain nojalla myös seuraavat kohdat:

• Terveydensuojeluasetuksen mukaiset vaatimukset rakennusten terveellisyydestä ja puhtaudesta
• Kunnan terveydensuojeluviranomaisen oikeus antaa määräyksiä terveyshaittojen poistamiseksi
• Velvoite ilmoittaa terveydensuojeluviranomaiselle, jos jyrsijöiden aiheuttama terveyshaitta koskettaa laajempaa ihmisjoukkoa

Terveydensuojelulaki antaa viranomaisille valtuudet tarkastaa tiloja ja antaa määräyksiä havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Jos kiinteistön omistaja ei korjaa tilannetta, voi viranomainen määrätä korjaustoimenpiteitä tehtäväksi sakon uhalla.

Erityisen tärkeitä ovat lain kohdat, jotka käsittelevät jätteiden säilyttämistä ja käsittelyä. Jätehuolto tulee järjestää niin, ettei se houkuttele jyrsijöitä tai tarjoa niille lisääntymispaikkoja. Tämä tarkoittaa muun muassa jäteastioiden kunnossapitoa ja säännöllistä tyhjennystä.

Lakiin pohjautuvat määräykset edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa jyrsijätorjuntaan, johon kuuluvat niin ennaltaehkäisevät toimenpiteet kuin aktiivinen torjunta havaittujen ongelmien yhteydessä.

Mitä dokumentaatiota jyrsijätorjunnasta tulee ylläpitää?

Torjuntatoimenpiteiden dokumentointi on olennainen osa lakisääteistä jyrsijätorjuntaa erityisesti ammattimaisen torjunnan yhteydessä ja tietyissä toimintaympäristöissä. Asianmukainen dokumentaatio toimii todisteena siitä, että lakisääteiset velvoitteet on täytetty, ja se on usein välttämätöntä viranomaistarkastuksia varten.

Dokumentaatiovaatimukset vaihtelevat kohteen mukaan:

• Elintarvikehuoneistot: Omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävä tuholaistorjuntasuunnitelma ja -kirjanpito, josta ilmenee torjuntatoimenpiteet, havainnot ja käytetyt menetelmät
• Taloyhtiöt: Huoltokirja, johon merkitään tehdyt torjuntatoimenpiteet osana kiinteistön kunnossapitoa
• Yritykset ja julkiset tilat: Turvallisuusasiakirjat, joihin sisältyy myös tuholaistorjunta

Kun jyrsijätorjuntaa tehdään ammattimaisesti, torjuntayrityksen tulee toimittaa asiakkaalle raportti, josta ilmenee:

• Tehdyt toimenpiteet ja niiden ajankohdat
• Käytetyt torjunta-aineet ja -menetelmät
• Havaitut jyrsijäesiintymät ja niiden sijainti
• Suositukset jatkotoimenpiteistä ja ennaltaehkäisystä

Dokumentaation säilytysaika vaihtelee, mutta yleisesti suositellaan vähintään kahden vuoden säilytysaikaa. Elintarvikealan toimijoilta vaaditaan usein tätäkin pidempiä säilytysaikoja.

Huolellinen dokumentaatio palvelee myös kiinteistön omistajan etua: se osoittaa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen, mahdollistaa torjuntatoimien tehokkuuden seurannan ja voi olla tarpeen vakuutuskorvausta haettaessa jyrsijöiden aiheuttamista vahingoista. Me Täystuholla huolehdimme aina asianmukaisesta dokumentaatiosta osana ammattitaitoista palveluamme.

Yhteenveto: Lakien mukainen jyrsijätorjunta turvaa kiinteistösi arvon

Rottien ja hiirien torjuntaan liittyvien lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen on keskeistä kiinteistön arvon, turvallisuuden ja terveellisyyden säilyttämisessä. Terveydensuojelulaki, asunto-osakeyhtiölaki ja muut säädökset asettavat selkeät vaatimukset jyrsijätorjunnalle, ja niiden noudattaminen kuuluu vastuulliseen kiinteistön ylläpitoon.

Lakivelvoitteiden noudattamisella on merkittäviä hyötyjä:

• Kiinteistön rakenteiden ja järjestelmien suojaaminen jyrsijöiden aiheuttamilta vaurioilta
• Terveellisen ja turvallisen asuinympäristön varmistaminen
• Juridisilta ja taloudellisilta seuraamuksilta välttyminen
• Kiinteistön arvon säilyminen pitkällä aikavälillä

On tärkeää muistaa, että tehokas jyrsijätorjunta ei ole vain kertaluontoinen toimenpide vaan jatkuva prosessi, johon kuuluu ennaltaehkäisy, säännöllinen tarkkailu ja tarvittaessa nopea reagointi havaittuihin ongelmiin.

Me Täystuholla autamme asiakkaitamme täyttämään kaikki jyrsijätorjuntaan liittyvät lakisääteiset velvoitteet. Asiantuntevat torjunta-ammattilaisemme tuntevat lainsäädännön vaatimukset ja tarjoavat kokonaisvaltaisia ratkaisuja jyrsijäongelmiin. Palvelumme kattaa niin ennaltaehkäisevät toimenpiteet, varsinaisen torjuntatyön kuin asianmukaisen dokumentaationkin.

Ota yhteyttä, kun tarvitset ammattilaisen apua jyrsijätorjuntaan – varmistamme, että kiinteistösi pysyy jyrsijävapaana ja lakisääteiset velvoitteet täyttyvät kaikilta osin.