Ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten eroja

Jokaiselle tutut pihojen pörisijät, ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset kuuluvat myrkkypistiäisiin. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaislajeja yhdistää niiden kyky lentää ja pistää. Lajien elinkaari ja -tavat poikkeavat kuitenkin muutoin merkittävästi toisistaan.

Miksi lajit on hyvä erottaa toisistaan?

Pistiäisten käyttäytymismallit ja haitallisuus vaihtelevat suuresti lajista riippuen. Jokaisella lajilla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat kokonaistilanteeseen. Lajin tunnistaminen auttaa määrittämään, onko tarpeen tehdä torjuntatoimenpiteitä, sekä arvioimaan pesän poistoon liittyviä riskejä ja vaaroja.

Pistiäisiä ei pidä koskaan ryhtyä torjumaan itse ilman perusteellista valmistautumista ja asianmukaisia suojavälineitä. Valmistautumalla hyvin varmistat, että et aiheuta itsellesi tai läheisillesi tarpeettomia vaaratilanteita. Ota tarvittaessa yhteys ammattilaiseen tilanteen arvioimiseksi.

Ampiainen – ahkera saalistaja

Ampiaiset pyydystävät ravinnoksi muita hyönteisiä ja keräävät kukista mettä. Ampiaisen karvattomassa takaruumiissa on poikkijuovaiset kirkkaanväriset kelta-mustat raidat. Väritys voi vaihdella ampiaislajista riippuen.

Ampiaispesä on aina yksivuotinen ja ainoastaan ampiaiskuningatar talvehtii. Muut pesän asukkaat, työläiset ja kuhnurit, kuolevat talven tullen. Kaikki alkukeväästä havaitut ampiaiset ovat siis uuden pesän rakentamista aloittavia kuningattaria.

Ampiainen tekee pesänsä useimmiten näkyvään paikkaan, mutta pesä voi sijaita myös rakenteiden sisällä. Alkukeväästä liikenne pesän ympärillä on rauhallista, mutta kasvaa nopeasti loppukesää kohden. Syksyllä ennen pakkasia ampiaiset hylkäävät pesänsä. Pesän hylkäämisen jälkeen työläiset voivat hakeutua lämmön perässä rakennusten sisätiloihin. 

Ihra- ja turkiskuoriaiset voivat talvehtia vanhoissa ampiaispesissä.

Lisää tietoa ampiaisista ja niiden torjunnasta ->

Mehiläinen – vaatimaton pölyttäjä

Mehiläiset ovat ehdottomasti yksi puutarhan hyödyllisimmistä hyönteisistä, eikä niille suositella tehtävän torjuntaa ilman painavaa syytä. Torjuntatoimet voivat olla tarpeen esimerkiksi asukkaiden allergian, tai pesän sijainnin vuoksi.

Mehiläislajit ovat ulkoasultaan myrkkypistiäislajeista vaatimattomimpia. Niillä on karvainen, poikkijuovainen ruumis, jossa ei yleensä ole huomiota herättävää väritystä.

Jos aikaisin keväällä havaitaan runsaasti “ampiaisia” rakenteiden luona, kyseessä on lähes poikkeuksetta mehiläispesä. Mehiläispesä on monivuotinen ja yhdyskunta kasvattaa pesän kokoa vuosittain. Mehiläisten pesät voivat aiheuttaa merkittävää haittaa kiinteistölle rakenteissa sijaitessaan. 

Lisää tietoa mehiläisistä ja niiden torjunnasta ->

Kimalainen – pörröinen vaappuja

Pörröiset kimalaiset on helppo tunnistaa ruumiin tuuheasta karvapeitteestä. Väritys vaihtelee suuresti kimalaislajista riippuen. Kimalaiset eivät ole herkkiä pistämään.

Kimalaisten pesät ovat yksivuotisia, kuten ampiaisilla. Kuningatar aloittaa keväällä uuden pesän rakentamisen. Kimalaisten pesät voivat aiheuttaa vahinkoa kiinteistölle rakenteissa sijaitessaan.

Ihra- ja turkiskuoriaiset voivat talvehtia vanhoissa kimalaispesissä.

Lisää tietoa kimalaisista ja niiden torjunnasta ->

Pyydä apua tilanteen arviointiin

Toisinaan voi olla haastavaa arvioida mistä pistiäislajista on kyse. Tällöin asiasta kannattaa kysyä arviota ammattilaiselta.

Nopeimmin saat lisätietoa soittamalla toimistollemme, puh. 040 6605808. Meille voi myös jättää yhteydenottopyynnön lomakkeella tai lähettää viestin sähköpostilla osoitteeseen tuholaistorjunta@taystuho.fi